“Harmittaa tämä kokemani syrjintä kyllä kovasti, mutta ei niin paljoa että puhuisin hallituskumppaneitani vastaan ja vaarantaisin köyhien kyykytyksen. Mutta kovasti harmittaa kyllä. Tosi kovasti.”

Kuulostaa todella ikävältä kokemukselta, mutta ei nähtävästi niin ikävältä, että olisi alkanut rasismia vastustamaankaan. Varsinkin ajallisen yhteyden vuoksi tämä näyttäytyy nyt pelkältä krokotiilinkyyneliseltä sivujuonelta hallituksen irvokkaassa teatteriesityksessä. Näitä olisi kovin paljon helpompi ottaa tosissaan jos koko hallitus ei samaan aikaan rasismitiedonantoa antaessaan pidättelisi nauruaan ja käsi hakkaisi toistuvasti jaata rasistien luottamusäänestyksiin. Ikävää, mutta sitä saa mitä tilaa.

Tai ehkä tämä on vaan sellainen normaali kokoomuslainen “minulla oli kerran kurjaa joten kaikilla muillakin täytyy olla”.