Kuten jo on mainittu, lain esityöaineistosta kannattaa perusteluja pykälille etsiä, erityisesti hallituksen esityksistä (tämä on dokumentti, jonka hallitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi, kun se haluaa säätää uuden lain tai muuttaa olemassa olevaa lakia). Esimerkiksi mainitsemaasi esimerkkiä 1 voisi lähteä jäljittämään näin:

Mainitsemassasi verottajan ohjeessa linkataan syventävään ohjeeseen Arvopaperien luovutusten verotus. Tämä ohje taas mainitsee kohdassa 1 perustuvansa tuloverolakiin (1535/1992, TVL), joka löytyy Finlexistä. Tuloverolaissa mainitsemastasi verotusasiasta puhutaan 46 § (Luovutusvoiton laskeminen) momentissa 1:

Omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä. Muun verovelvollisen kuin yhteisön tai avoimen yhtiön taikka kommandiittiyhtiön saamasta luovutushinnasta vähennettävä määrä on kuitenkin aina vähintään 20 prosenttia ja, jos luovutettu omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuoden ajan, vähintään 40 prosenttia luovutushinnasta. (30.7.2004/728)

Lopun viittauksesta nähdään, että tätä momenttia on viimeksi muutettu lakimuutoksessa 728/2004, ja linkkiä klikkaamalla nähdään, että se on tullut voimaan 1.1.2005. Muutossivulta löytyy myös linkki tätä koskevan hallituksen esityksen HE 96/2004 käsittelyvaiheisiin. Täältä löytyy sekä alkuperäinen hallituksen esitys (vasemmassa sivupalkissa kohta Vireilletuloasiakirjat) sekä mm. pöytäkirjat eduskunnan täysistunnoista, joissa esitystä on käsitelty.

Varsinaisesta hallituksen esityksestä (HE 96/2004 vp) löytyy sitten kohdasta 1.1. tällainen teksti:

Kauan omistetun omaisuuden korkeampi hankintameno-olettama perustuu inflaation huomioon ottamiseen.

Paljon muitakin perusteluja asiaan liittyen löytyy, enkä itse niistä juuri mitään ymmärrä, mutta tällä tavalla lakien perusteluita voi hakea.

Rahainkeruulain olettaisin liittyvän siihen että pyritään kitkemään erilaisia huijauksenomaisia liikemuotoja ja ammattimaista kerjäystoimintaa. Vaatimus vastikkeesta annetuille rahoille suojelee kuluttajaa harhaanjohtavalta liiketoiminnalta, kuten vaikkapa siltä että saatuaan X rahaa firma lupaa tehdä Y mutta ainoastaan pitääkin rahat itsellään. Näkisin että laki periaatteena on ihan hyvä, mutta vastikkeellisuuden määritelmää esim. Patreonin & sisällöntuottajien osalta voitaisiin päivittää vähän sallivampaan muotoon: Nythän laki näkee esim. sisällöntuottajan rahallisen tukemisen vastikkeettomana lahjoituksena ja siten laittomana, mutta näkisin että jos Patreon-rahalla ja sisällöntuotolla kuitenkin on tiivis ja aktiivinen suhde voitaisiin tuotettu sisältö mielestäni katsoa vastikkeeksi vaikka se olisi saatavilla myös ilman maksua, tai jotain sen suuntaista.

Laeistahan ainakin nykyään löytyy aina esityö-aineisto joka on syntynyt kun lakia ollaan eduskunnassa valmisteltu. Sitä voidaan sitten käyttää laintulkinnassakin sen selventämiseen mikä jonkin pykälän taustalla vaikuttanut tarkoitus on ollut, eli mikäli lakimuutos on tehty nykyaikaisen eduskuntatyön aikana niin noista varmaan kannattaisi aloittaa.

Esimerkeistäsi ensimmäiseen itsellä tulee mieleen että kyse voisi olla ihan vaan yksinkertaisuudestakin, pitkään omistettujen arvopaperien kanssa on ehkä varsinkin ennen vanhaan voinut olla vaikeaakin selvittää mikä se hankintameno aikanaan olikaan.